Start for the blog..

Terve kaikille!  Tässä aloittelen tälläistä blogin tekemistä liittyen maastoauto matkailuun. Olen jo useita vuosia harrastanut maastoautoll...

Joulu 2019 Pika reissu Pyhitykselle.

Terve vain kaikille!

Joulu tuli tosiaan vietettyä koiran kanssa kahdelleen. Päätin lähteä Jouluaatto iltana kohti Taivalkoskea ja Pyhitystunturia (https://retkipaikka.fi/pyhitys/). Olikin mukava ajella sinne, kun ei ollut liikennettä juuri ollenkaan ja matkalla vielä sain kutsun käymään Joulusaunassa Syötteellä. Saunassa käynnin jälkeen matka jatkui kohti Pyhitystä tosi hienoissa tykkylumi maisemissa. Ilta oli jo pitkällä, kun saavutiin perille, joten virittelin samoin tein autoon petin ja lämmityksen päälle. Lämmitin toimi taas hyvin. Oli mukava nukkua autossa 24c asteen lämmössä, vaikka ulkona oli -5c pakkasta.

Aamupalan jälkeen lumikengät jalkaan ja lähdettiin huiputtamaan Pyhitystä. Ilman lumikenkiä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta edetä mihinkään, lunta oli tosi paljon. Huipulle päästiin vielä aamuhämärässä, joten kuvia sieltä ei montaa tullut otettua, myös sumua oli tosi paljon ilmassa.

Alas laskeutumisessa ei sitten kauaa nokka tuhissut. Alhaalla olevalla laavulla paistelin vielä makkarat ja keitin nokipannukahvit minkä jälkeen olikin aika lähteä ajelemaan kotia kohti. Kotimatka meni myös Syötteen maisematien kautta. On muuten hieno pätkä ajaa!

Kuvia tällä reissulla montaa tullut otettua.



                      Vaellusreitti Pyhityksen huipulle oli välillä vähän hukassa.




                                                              Huippu valloitettu!!



                              Lumikengät on ehdoton varuste näillä lumi määrillä.








Naruska, Tuntsa, Kemihaara, Lokka expedition tour. Winter -17 and summer -18

Kävimme pienellä ryhmällä Itsenäisyyspäivän aikoihin tutustumassa koiliskairan maastoihin. Lähdimme kahdenauton voimin etenemään Tupos ABC huoltoasemalta kohti Sallaa, jossa oli tarkoitus kerätä loppu ryhmä kasaan. Osa ryhmästä tuli eri reittejä pitkin sinne. Tankkasimme ja söimme Sallassa ja odottelimme ryhmää saapuvaksi sinne. Sitten tulikin soitto, että heillä oli pieniä teknisiä ongelmia toisessa autossa. Päätimme sitten lähteä odottamaan heitä ensimmäisen yön yöpaikkaan Naruskan Retkeilymajaan. http://www.naruska.com/ On muuten hyvä ja edullinen paikka. Kannattaa käydä yöpymässä!

We visited a small group during Independence Day to explore the landscape of the northeastern wilderness. We set off on a two-car drive from Tupos ABC gas station towards Salla, where we were to gather the rest of the group. Some of the group came along different routes there. We refueled and ate in Salla and waited for the group to arrive there. Then a call came in that they had some technical problems in another car. We then decided to wait for them for our first night's stay at Naruskan Youth Hostel. http://www.naruska.com/ An otherwise good and affordable place. Worth a visit!

Vielä vanhalla Pajerolla liikeellä.


Naruskan retkeilymajan piha

Aamulla olikin porukka kasassa ja lähdimme etsimään reittiä kohti Tulppiota ja Samperin veturia. Maisemat oli kohdallaan, tykkyä oli kertynyt puihin jo melkoisesti, vaikka oli vasta alku talvi. Lunta oli sen verran että se ei vielä mainittavasti haitannut etenemistä. Saavuimme pimeän aikaan Tulppioon ja kävimme kuvaamassa Samperin veturin(https://www.samperi.com/html/konesavotta.html) Täältä lähdimme kohti veturitietä, jossa kävimme ajamassa pienen lenkin. Sieltä takaisin tullessa olikin hämmentävä näky odottamassa yhden mutkan takana. Helikopteri keskellä erämaata pilkkopimeässä ja äijät seisomassa koneen vieressä. Oli pojilla päässyt bensa loppumaan kopterista, niin olivat laskeutuneet tien varteen. Heille oli kyyti jo tulossa sinne, niin se ei meille sitten aiheittanut enempää toimenpiteitä.

In the morning we had a bunch of people and we set out to find a route towards Tulpio and Samper's locomotive. The landscapes were right, snow had accumulated quite a bit even though winter was just beginning. Suitably, the snow did not significantly hinder progress. We arrived at Tulppio in the dark and went to photograph the Samper locomotive (https://www.samperi.com/html/konesavotta.html) Here we set off towards the locomotive road where we went for a short drive. When he came back from there, there was a puzzling sight waiting around one corner. A helicopter in the middle of the desert in the dark and the guys standing beside the plane. The boys had run out of gas from the helicopter and had landed on the roadside. They were already getting help there, so it didn't cause any further action then.




































Samperin veturi Tulppiossa






Sitten lähdimme ajamaan kohti Kemihaaraa ja kyselemään olisi siellä heillä yhtään bensaa myydä yhteen meidän autoon. Kemihaarassa oli onneksi bensaa joten pääsimme jatkamaan matkaa kohti seuraavan yön yöpymispaikkaa. Heiltä saimme vinkin mihin kannattaa mennä. Eli Vallionenän autiotuvalle. Siellä odottikin siisti mökki. Siellä menikin sitten ilta nuotilla istuskellessa ja hyviä tarinoita kertoessa/kuunnellessa soipivassa parikympin pakkasessa.

Then we started driving towards Kemihaara and asked if there was any gas they could sell in one of our cars. Fortunately there was gas in Kemihaara so we were able to continue our journey towards the next night's place of stay. They got a tip on where to go. Eli Vallionena deserted cottage. There was a beautiful cottage waiting. Then there was an evening sitting on a note and telling and listening to good stories in the proper -20 degrees Celsius.







Siltaremontti menossa.



Aamulla syötyämme ja autot pakattuamme päätimme ottaa suunnan kohti Lokan kylää. Koitelaisenkairan läpi ajaessamme alkoi lunta olemaan jo haitaksi asti. Polttoainetta paloi ihan hyvä määrä sillä pätkällä. Lokassa pidimme palaverin että mitä sitten tehdään. Osa porukkaa meni sitten mökkeilemään ja osa päätti ajaa Raajärvelle syömään, saunaan ja nukkumaan Vanhaan kaivoskylään(https://www.mainari.fi/)

After eating in the morning and packing our cars, we decided to head towards the village of Lokka. As we drove through the wilderness, the snow started to be bad. A lot of fuel was spent on that piece. Lokka we had a meeting about what to do. Some of the group then went to the cottage and some decided to drive to Raajärvi to eat, sauna and sleep in the Old Mine Village (https://www.mainari.fi/)






Vallionenän autiotupa/porokämppä





























Aamulla herättyämme ja aamupalan syötyämme lähdimme ajamaan kohti kotia.

After waking up in the morning and having breakfast, we set out to drive home.


Tarina jatkuu..

Story continues..

Kesällä -18 päätimme lähteä kaverin kanssa uudestaan tutustumaan Koiliskairaan. Perinteisesti Sallaan syömään ja tankaamaan. Sallasta suunta kohti Tuntsan erämaata. Matkalla kävimme Karhutunturilta ihailemassa maisemia ja jollatain toiselta tunturilta minkä nimi on jo painunut unholaan.

In the summer of -18 we decided to go with my friend to explore Koiliskaira again. Traditionally, Salla used to eat and refuel a car. From Salla, head towards the Tuntsa Wilderness. On the way we went from Karhutunturi to admire the scenery and some other fell whose name has already been forgotten.

Maisemia Karhutunturilta.






Sitten alkoikin yöpaikan etsiminen, muutamia uria katseltuamme päätimme jäädä yöksi Tuntsajoen varrella olevalle laavulle. Olikin aika kylmä yö nukkua vaikka olikin jo heinäkuun alku. Jossain vaiheessa yötä oli -2 astetta pakkasta..


Then we started looking for a place to sleep, and after watching some of the slopes we decided to stay overnight on the lean-to on the Tuntsajoki. It was quite a cold night to sleep even though it was early July. At some point the night was -2 degrees Celsius.

Nuoluskuru

Nuoluskuru










Yöpaikka Tuntsajoen rannalla olevalla laavulla.

Tuntsajoki.

Aamulla kylmän yön jälkeen herättyämme otimme suunnaksi Kemihaaran vanhan huoltotien. Toiveessa oli päästä ajamaan se läpi. Se oli turha toive. Huoltotietä pohjoisesta etelään päin ajettaessa oli silta tuhoutunut(tuhottu) kokonaan. Vierestä olisi mennyt jonkinlainen ura(oli autoilla ja mönkijöillä ajettu joskus yli), mutta siihen viitsinyt mennä ajamaan, koska olimme vain yhdellä autolla liikkeellä ja vinssipuut oli aika pieniä(en muutenkaan pidä siitä, että joutuu ajamaan uran/tieuran vierestä näillä reissuilla, mitä vähemmän uusia jälkiä luontoon jää niin sitä parempi) Eli samoja jälkiä takaisin Kemihaaraan. Sieltä otimme suunnan kotiin Lokan kylän kautta koukaten.

After waking up in the morning after a cold night, we headed to the old service road in Kemihaara. The wish was to get through it. It was a vain wish. When the service road from north to south was driven, the bridge was completely destroyed (destroyed). Some kind of track would have gone by (had been driven by cars and ATVs sometimes) but bothered to go because we had only one car to move and the winch trees were quite small (by the way I don't like having to drive next to track / road on these trips. more new car tracks to nature, the better it is) So the same tracks back to Kemihaara. From there we headed home via Lokka village.


Kemihaaran huoltotie ja puutuva silta.